Tuesday 6 January 2009

Need for speed

Some things never change. One is my constant need for action. Where as no games make some people dull, what it does to me is the complete opposite. My mind is racing hundred miles an hour, so intense that I'm physically exhausted all the time. During those times, I try to reverse it and tire my physical side so greatly that my mind is unable to keep up. It helps sometimes but it doesn't remove the problem.

There has been way too much time to think about stuff. I feel like I'm at a junction, standing in between two or even three different directions. I've tasted a little of all of them, still unable to pick one. Today I'm going left, tomorrow it could be right.

I'm changing and I'm scared. I don't know what will become of little M. Things could end up amazingly or I could crash and burn. All I can do is wait and see

4 comments:

Anonymous said...

En tiedä, kuinka paljon kirjoituksiasi on kommentoitu. Ehkä paljonkin, ehkei juuri ollenkaan. Toivottavasti sen verran ainakin, ettei olosi ole täysin hämmentynyt, kun joku tulee häiritsemään "yksityistä" journaliasi. Varsinkin joku, jota et tunne yhtän..

Noo, lyhyesti, olen 18v. abiturientti - seuraa varsinainen yllätys - Suomesta. Irlanti on jostain selittämättömästä syystä ollut aina suosikkimaani, vaikken ole koskaan siellä vieraillutkaan.. Öh siis, olen abiturientti ja tulevaisuutta pitäisi miettiä HETI, koska yhteishaku on aivan pian. (Käsitin muuten, että opiskelet journalismia? Viestintä on myös minulle vahvin kandidaatti tulevaisuuden ammattisuunnaksi. :-)) Mutta aloin miettimään au pair- mahdollisuutta.. Ja irlantiin tietysti..!

Luultavasti ehdin taitavasti tylsistyttää siut kahdella ylemmällä kappaleellani. ;-) I'm sorry! Pointtini oli, että löysin juuri blogisi ja alan koluamaan sitä lähipäivinä läpi, ihan vain saadakseni tietää sinun kokemuksiasi ja mielikuviasi tästä vihreästä valtiosta.. :-)

Take care!

M said...

No ei taa nyt kovin yksityinen ole, kun sen sielta blogilistaltakn loytaa :)

Tasta blogista et varmaan loyda paljon mitaan infoa itse Irlannista, mutta ehka mun vanhasta blogista on enemman hyotya. Sen loydat osoitteella www.marjairkku.vuodatus.net

Sielta loytyy enemman niita alkuajan ajatuksia ja enemman juttua nimenomaan tasta maasta ja taalla asumisesta. Jos sulla on jotain kysymyksia niin kysy ihmeessa :)

Anonymous said...

Lueskelen siis myös vanhaa blogiasi. :)
Ihan simppeli kysymys, miten lähdit Irlantiin? Au pairina, muuten vaan, sukulaisten luo..? Miten tai miksi päädyit jäämään maahan ja opiskelemaan siellä? Ja vielä yksi kummallinen kysymys, millaisena lähdit maailmalle? :-) Esim. omasitko paljon työkokemusta, olitko hyvin itsenäinen, oliko englannintaitosi 10++... :-) Ohita epämiellyttävät kysymykset vapaasti!

M said...

Lahdin alunperin au pairina, aika sellaisella lyhyella varoitusajalla. Siina hommassa olin vuoden ja sitten tuntui vaan silta etta ei viela haluais menna kotiin (myos eras irkkukundi vaikutti silloin jaamispaatokseen).

Suomessa en myoskaan paassyt opiskelemaan mita halusin ja taalla se oli reilusti helpompaa.

Lahdin aika untuvikkona, vaikka itsenainen olinkin. En tiennyt Irlannista juuri mitaan mutta ei se kovasti haitannu. Tyokokemusta ei ollut paljon mutta ei sekaan haitannut. Englantia osasin sujuvasti, mutta en ma nyt mikaan kympin oppilas ollut. Taalla se ei kuitenkaan haittaa, sinakin osaat varmaan paljon paremmin englantia kuin suurin osa ulkomaalaisvaestosta taalla. Englanti tarttuu nopeasti ja lapset kylla muistivat oikoa jos meni vaarin :)